JB is a precious two year old boy in China, who has been fostered since he was five months old. He was born with glaucoma, cataracts, and clouded retina. He has had surgery and his sight has been gradually improving. JB need a family now, or he might not have a chance to be adopted in the future. This is from an email I received from friends in China:
"From among the people who have already been praying for him and from among the people who are just now learning about him, we are praying to find a Godly forever family for this precious little boy. He turned 2 in March. He has some special needs as he has hydrocephalus, development delays, and limited sight. If you or somebody you know would be interested in adopting JB, please contact us ASAP. Please pass this on to those you know. Help us find a forever family for JB."
You can email me, and I will forward you more info. Please spread the word and pray for JB to find his forever family!!! Thank you so much!!
***************************
Pure and genuine religion in the sight of God the Father means caring for orphans and widows in their distress and refusing to let the world corrupt you. James 1:27
Father to the fatherless, defender of widows — this is God, whose dwelling is holy. God places the lonely in families. Psalms 68:5-6
Learn to do good. Seek justice. Help the oppressed. Defend the cause of orphans. Fight for the rights of widows. Isaiah 1:17
And anyone who welcomes a little child like this on my behalf is welcoming me. Matthew 18:5
I tell you the truth, when you did it to one of the least of these my brothers and sisters, you were doing it to me! Matthew 25:40
Father to the fatherless, defender of widows — this is God, whose dwelling is holy. God places the lonely in families. Psalms 68:5-6
Learn to do good. Seek justice. Help the oppressed. Defend the cause of orphans. Fight for the rights of widows. Isaiah 1:17
And anyone who welcomes a little child like this on my behalf is welcoming me. Matthew 18:5
I tell you the truth, when you did it to one of the least of these my brothers and sisters, you were doing it to me! Matthew 25:40
He is adorable. I'll be praying that his family finds him soon!
ReplyDeleteThank you, quilt-n-mama - prayers move mountains!!
ReplyDeletemuistan rukouksin!
ReplyDeleteKiitos, viluinen!
ReplyDeleteAdoptoisin heti välittömästi (siis ihan oikeasti) mutta Suomessa ei ymmärtääkseni pysty adoptoimaan jotain tiettyä lasta ulkomailta vaan ensin pitää käydä läpi adoptioprosessi kotimaassa (1-2 vuotta?) saada adoptiolupa ja voi adoptoida vain tiettyjen kontaktien kautta:(
ReplyDeleteOn hyvä että adoptiovanhemmille on tarkka seula mutta välillä tuntuu että onko se liiankin tarkka? Monet eivät lähde koko prosessiin koska se kestää niin pitkään, pahimmassa tapauksessa yli viisi vuotta!
Rukoilen että pikkuinen löytää juuri oikean kodin.
Bloggaajaäiskälle ja muillekin: täällä yksi joka tosissaan kysyi yhdeltä toimistolta adoptiomahdollisuudesta, mutta sai vastauksen, että normiseulan läpi pitää mennä eikä siis saa ns.toivoa tiettyä lasta.
ReplyDeleteTekisi mieleni kysyä vielä toisaaltakin, mutta säännöt lienee samat kaikkialla täällä. Tässä olisi kyllä yksi vuori Jumalalle siirtää, rukous jatkukoon pienen JB:n puolesta!
Bloggaajaäiskä ja Lady, minusta OIKEASTI VÄÄRIN kuinka vaikea prosessi Suomessa on :( Ymmärrän toki ettei kaikkien hörhöjen anneta adoptoida, mutta ihan liian vaikeaksi, monimutkaiseksi ja pitkäksi on prosessi Suomessa tehty. Olen mukana suomalaisen adoptioryhmän yahoo-ryhmässä ja verrannut heidän kokemuksiaan amerikkalaiseen systeemiin. Etenkin nämä Kiina-adoptiot, ne on jo Kiinasta käsin tehty tarpeeksi vaikeiksi - ei todellakaan tarvitse Suomen lisätä vielä vaikeimpia sääntöjä... :(
ReplyDeleteSydäntä aina riipaisee tällaiset jutut. Toivottavasti perhe löytyy.
ReplyDeletePahalta tuntuu se, että vain terveet lapset kelpaavat. heti kun on jotain sairauksia tai riskitekijöitä, niin on vaikeaa saada perhettä. Ja ne ensimmäiset elinvuodet ovat ne kaikkein tärkeimmät.
Minä toisaalta ymmärrän tiukat adoptointisäännöt. Lapsiin täytyy todellakin sitoutua, ei heitä voi palauttaa. Ja aina ei elämä adoptoidun lapsen kanssa ole niin helppoa. Vaikuttaahan paljon lapsen hoitosuuteen se, mitä lapsen elämässä on ennen adoptiota tapahtunut ja onko lapsi pystynyt luomaan kiintymissuhteen.
Näin muutama vuosi sitten Tanskalaisen dokumentin aiheesta. Se oli todella mielenkiintoinen. Siinä perheet kertoivat juuri siitä, kuinka rankkaa voi olla adoptoidun lapsen kanssa. Kuinka paljon on tarvittu terapioita yms. Ja kuinka kauan kesti, ennenkuin ymmärrettiin, että lapsilla voi olla isojakin vaikeuksia. Oletus kun yleisesti oli/on se, että kaikki on hyvin, kun lapsi pääsee vain adoptioperheeseen. ja toki näin onkin joidenkin lasten kohdalla, mutta ei kaikkien.
Itse elän sijaisperhe elämää. Meillä lasten biovanhemmat kulkevat matkassa mukana, mutta muuten elämä on hyvin paljon adoptioperheiden kaltaista. Omia ne ovat nämäkin lapset, vaikka vanhemmuus on jaettua ja sossut kuvioissa mukana. Toki oikeuksia lapseen meillä ei ole, eikä päätäntävaltaa lapsen asioissa.
Jotenkin tämä postaus iski minuun syvälle. Johtuukohan siitä, että meille tupsahti pienen pieni mytty, jota täällä nuuskuttelen. Tunteet ovat pinnalla kuin synnytyksen jälkeen:).
Sirkku
Oih, Sirkku, varmasi ihanaa nuuskutella pienen pientä myttyä <3 Onko tämäkin pieni siis sijaislapsi?
ReplyDeleteOlisi mielenkiintoista lukea lisää sijaisvanhemmuudesta, ei sinulla olisi omaa blogia? Kuvittelesin, että olisi vaikeaa kiintyä sijaislapsiin, muttei ole oikeuksia ollenkaan.. Tärkeätä työtä teette kyllä, sijaislastenkin tarve on suuri..
Kuin myös orpolasten.. Minusta adoptioprosessi oikeasti on tarpeeksi vaikea ainakin Kiinasta käsin. Minun on vaikea ymmärtää lisävaatimuksia, joiden takia moni Suomessa ei pysty adoptoimaan. Oikeassa olet kuinka rankkaa voi olla adoptiolapsen kanssa, eli on hyvä valmistaa adoptioperhettä mahdollisimman hyvin.
Minä en ole kyllä törmännyt täällä (tai suomalaisella postituslistalla) siihen että vain terveet lapset kelpaisivat. Ystäväni täällä ovat moni adoptoineet special needs-lapsia, ja seuraan monta eri sn-adoptio-blogia myös. Jos meidän perhe adoptoisi vielä Kiinasta, niin saisimme sn-lapsen. Toki minunkin täytyy myöntää, että koen ettemme voisi adoptoida kovin sairasta tai vammaista lasta.. Matkustamme jatkuvasti ja asumme kaukana sairaaloista.. Mutta jos me adoptoimme vielä uudestaan, niin uskon että Taivaan Isä mätsäisi meidät juuri oikean lapsen kanssa :)
En tiedä kuinka järkevä kommenttini on, ihan poikkipuhki täällä työpäivän jälkeen myöhään kirjoittelen :) Mutta tulkoot tällaisenaan.. :)