Friday, August 5, 2011

Memory Lane/Muistojen tie



I realized this week I need to get in high gear and start packing up our belongings. After the house inspection on Wednesday selling our house became a little more real. Today I accomplished going through one hutch, three kids' closets, and carried a bunch of boxes from the basement to the garage. (So glad I spent a few weeks last summer going through all our stuff!)



What slowed things down was the stop at Memory Lane... Gosh, how dorky cute did we look way back when before kids???



Maybe four months pregnant with quads? Honestly, I have no idea how far along I was..



Summer 1999 on Nantucket Island.

There were many many more photos that I just may have to upload to facebook tonight ;-)



With Grandpa's help we filled up the trailer and Grandpa's car - the first of many many loads before our house is empty... If this blog quiets down for the next 1.5 months, you'll know what we are doing. And in case you are wondering where our belongings are going - for now to the Captain's parents' basement. Our camp in Maine is going to go through major renovations and isn't ready for a houseload of stuff.

******************************************

Tällä viikolla tajusin, että meidän pitää aloittaa talon pakkaaminen. Onneksi saimme tehtyä ison osan jo vuosi sitten, mutta nyt näyttää siltä, että talollemme on oikeasti löytyneet ostajat. Kymmenen päivän kuluttua pitäisi varmasti tietää, ja kauppakirjat kirjoitetaan syyskuun alussa, eli eipä tässä ole kauheasti aikaa saada omaisuus laatikoihin. Tänään aloitin, mutta työtä hidasti pysäkki Muistojen tiellä :) Saimme kuitenkin peräkärryllisen lähetettyä isoisän mukaan - heidän kellariinsa, koska mökkimme Mainessä tarvitsee isoa remonttia, emmekä voi viedä talollista tavaramäärää sinne. Jos blogi hiljenee, tiedätte mitä me olemme tekemässä...

11 comments:

  1. Oh, your house sold? Congrats! :)

    ReplyDelete
  2. Thank you, Malea! We are hoping it will go through - the closing is scheduled for 9/9..

    ReplyDelete
  3. Voi kuinka ihania valokuvia. Yritin tunnistaa poikia, mutta en onnistunut.

    ReplyDelete
  4. Poikia minäkin yritin tunnistaa mutta ei mitään aavistusta kuka on kuka =)

    Tanja

    ReplyDelete
  5. Olette niin sööttejä kahdestanne :)

    Minäkin arvailin poikia,vasemmalta: T, D ja reunimpana oikealla A? T hiusten ja ilmeen perusteella ja toiset kaksi pään perusteella? :)Tai olisko D ja A kuitenkin toisin päin, hmmm..

    Paula P

    ReplyDelete
  6. Ihailen muuten aina miten teillä on niin paljon perhekuvia ja kuvia sinusta ja Scottista kahdestaankin. Onkohan se sellaista amerikkalaista kulttuuria vai eikö meidän suvussa vain ole tapana...

    Minun lapsuudenperheestä viimeisin perhekuva on minun rippijuhlista 15v. sitten! Itse en millään viihdy kuvissa (kamerana takana sitäkin ahkerammin) ja hyvin vähän on meistäkään perhekuvia :( Useinkaan en ole edes lasten kanssa kuvissa koska näytän aina typerältä ja välttelen sen vuoksi kameraa.

    Tanja

    ReplyDelete
  7. Kiitos Allu, Tanja ja Paula! Paula, aika hyvin meni: pojat vasemmalta T, A ja D :)

    Tanja, taitaa olla amerikkalainen tapa, kyllä meistä perhepotretti yleensä otetaan 2-3 kertaa vuodessa. Parhaan voi sitten laittaa joulukorttiin :) Minusta näitä perhepotretteja on ihana ottaa ja saada ja katsella sitten vuosia myöhemmin <3 Vaikka onhan se aina tuskaa saada kaikki lapset katsomaan kameraan, eikä itse näyttää siltä että on valmis murhaamaan katraansa :-D

    ReplyDelete
  8. Juu, nyt kun katsoo, niin ihan selvästi D on oikealla, ilme ja silmien seutu kertoo. Samoin T.stä ei voi erehtyä, hauska kun jo noin pienenä olemme itse kukakin omia persooniamme :)

    Siu pakkaamiseen! PaulaP

    ReplyDelete
  9. Paula, rukoile että saan pakattua! Tää päivä mennyt ihan harakoille :( Tosin käytiin lääkärissä, mutta silti. Nytkin koneella vaan, lol.

    ReplyDelete
  10. Tsemppiä, voimia ja siunausta!
    Minäkin muistan rukouksin, - ettei pakkaamispäiviä menisi harakoille, - muille linnuille mieluummin :)

    Hyvää viikonloppua!

    (Minulla on mooonta postaustasi lukematta, mutta yritän tässä päästä taas blogilandiaan pidemmäksi aikaa.)

    ReplyDelete
  11. Kiitos, Nurkkalintu! Nyt ollaan saatu paljon aikaan. Enemmän on toki tekemistä vielä, mutta hyvä mieli kaikista tyhjistä kaapeista, lipastoista ja laatikoista autotallissa :)

    ReplyDelete